tiistai 31. heinäkuuta 2012



Mustikkakesä alkoi siitä kun tytöt lähti ensi kertaa kaksin kauppaan, karkkiostoksille.


Missä viipyvät tytöt? Tuliko harmeja matkaan, annoinko neuvoja lainkaan?
Tulivat karkkeineen ja mustikkasuineen. Tienviereltä löysivät mustikkamättäät.


Sinne monta matkaa, yksin ja lasten kanssa.Lasten kanssa poimitaan vähän aikaa, sitten yksi sanoo: "Mennään tekemään kärrynpyöriä kävelytielle." Ei mustikassa ole niin vakavaa, mutta äiti ei malta liikahtaa.
Nyt luulen, keräävätkö he marjoja, kyllä, repivät isot tukot ja kiipeävät evästä syömään kiven päälle.


Metsän aarteita keräämme herkkuhetkiin. Samalla säilömme kesän muistoja.


Tuoreet mustikat ovat löytäneet tiensä jo moneksi. Monenlaista mustikkapiirakkaa, mustikkapaistosta, lasten tekemää mustikkarahkaa, tänään tein Vanhan ajan lemmenpiirakkaa mustikoista ja aamupuurot ja jäätelöt ovat saaneet sinisen lisän.








" Mulla on äiti niin hirveetti kätejä, että ei riitä
kaikille paikkoja."   (yritys laittaa käsiä ristiin)

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Niin kuin lintu
pesänsä hauraan
toivossa rakentaa
luottaen rakentaa
Jumalan puihin
niin minäkin, Isäni,
tahtoisin pesäni tehdä
lupauksesi oksille.
Ja niinkuin lintu
ei epäile oksien lujuutta tuulissa
pidellä pesää,
niin minäkin uskon,
oksasi vahvat on.
Lujasti pitelet.

( tämä on hääkortistamme lainattu.lueskelin niitä ja muistelin)



Toivon lämmintä sadetta siunaukseksi
lempeää tuulta oksiemme leikkiin
me erilaiset puut
toistemme lomassa.
Toivon että juuret pysyvät lujana
sallien haavat ja myrskyt
me kaksi puuta
vierekkäin

pp

lauantai 28. heinäkuuta 2012

   


Olin aikeissakin pitää lomaa bloginpitämisestä heinäkuun, mutta en ihan tällaista pakollista taukoa olisi halunnut kun vuodatus meni sököksi hävittäen kaikki kuvat. Harmi, sillä blogini olisi ollut muisto ja lahja lapsillemme ja itsellemme muistella ja katsoa mitä mukavaa on ollut ja miten mukavia he itse.

Nyt vuodatus taas toimii, mutta aloittelinkin tänne kokeillakseni. Varmaan tämä on monipuolisempi, sitten kun osaa käyttää.


Nyt tuntuu että olen vähän hukassa tän bloggaamisen kanssa. Jatkaako vaiko ei?


Pyöräilyretkellä oli pakko kuvata tämä. Sopii niin blogini nimen kanssa. Blogini nimi on tullut muualta.


" Älkää unohtako, että maa iloitsee tuntiessaan paljaat jalkanne ja
tuuli haluaa leikkiä kutreillanne."
-K.Gibran


torstai 26. heinäkuuta 2012

                                                 " Ei mikään ole jalompaa kuin silmä,
                                                     joka huomaa toisen ihmisen surut,
                                                      paitsi sydän,
                                                 joka rientää auttamaan "

                                                              

Iltavillissä. Kun on ensin itse sulkenut silmänsä kellolta, malttamatta pyytää lapsia kivoista leikeistä sisälle. Jalanpesut, leivänmurut. Haaveilematta vielä rauhallisesta myöhäisillasta luen lapsille vielä sadun. Ja iltasiunauksen jälkeen, ei puutu enää mitään. Lasten uninen kauneus.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012


minun ylpeyteni rakkaat. muut läheiset.



tule tänne viereeni. nukutaan ulkona raikkaassa ilmassa


silmieni ilo. kaipuun kohde


riisisuklaajäätelökakku sankarin iloksi






                                                 

maanantai 23. heinäkuuta 2012





Kesän tuntee lämpimässä tuulenhenkäyksessä, hiekan ja nurmen kosketuksessa,
paljaiden varpaiden tallustelussa, pitkissä aamuissa, mustikkamättäissä.

Kesä on maistunut jäätelöltä itsetehdyltä, mansikoilta ja mustikoilta, uusilta perunoilta ja grilliruoalta. Kesä on tuntunut naurulta, itkulta, läheisiltä, ystäviltä, hienoilta hetkiltä.