Uskomattoman pimeä on syksy-

taasko sen unohdin?

Ja juuri kun tuntee,

ettei enää jaksa nousta mustaan aamuun,

tuleekin Joulu.

 

Lapsen syntymä on valoisaa, huojentavaa;

itsessäkin avautuvat salvat uuteen elämään.

Myös Joulunlapsen syntymä on alku,

johon kätkeytyvät elämä ja ikuisuus.

Näin yksinkertainen on vastaus,

kun kysyn,

mistä löydän elämän ilon.

 

- A. Piirainen -

 

 

Jouluun tuli punaista, rakkaita perinteitä, lasten eloisaa iloa, herkkuja, juhlakattauksia, sydämen liikutusta ja rakkautta, myös kipua ja kaipausta. Jouluun tuli yhteinen siskonpeti poikien huoneeseen, jossa koko perhe nukuimme kaksi jouluyötä. Rakkaat, jokainen pedattuna niin punaisiin petivaatteisiin, mitä kaapista löytyi. Jouluun tuli myös pelaamista glögimuki kädessä, pelaamista suklaat suussa ja pelaamista vielä yömyöhään niiden unohdettujen jouluherkkujen kera. Joulusaunassa perinteiset joululempilaulut ja viilentämässä jouluomenanmakuiset mehujäät.

   Jouluun ei tullut tällä kertaa kirkossa eikä hautausmaalla käyntiä, eikä joulusta tullut yhtään kuvaa.Kamera jäi mummolan kirjahyllyyn. Mummolasta hyppäsi kyllä mukaamme paljon lämpöä.

 

 

 Ei ole vielä laskeutunut jauhopöly, lumihuntu, joulurauha, mutta ihan lähellä ollaan.

Lapset ovat suunnitelleet, mitä haluavat aattona esittää ja kaikki odotetaan mummolan reissua.

Vain kymmenen puoliksi arvottua saavat tänä vuonna joulukortit täältä, ja lisäksi lasten tekemiä kavereilleen ja kummeilleen. Heltyy noihin lasten tekemiin joulukoristeisiin!

 

 

 

...Ja lapset silmin hohtavin

ja väräjävin sydämin

rakentaa joulupuun

On joulu taas...

 

- E. Laurila -

 

 

 

 

- Kirjastosta valtava kasa jouluisia kirjoja, automatkalle satuja, itselleni muutama jännäri ja miehelle myös yksi.

- Orkideat kukkii juuri joulun kaunistukseksi.

- En lakkaa auttamasta/antamasta lasten rakentaa majaa. Siinä on kyse enemmästä lapselle, kuin meille aikuisille muutamasta viltistä tai sotkusta kodissa.

- Kamerani kestää vain ihan valoisimman ajan, muun ajan kaikki kuvat ihan keltaisia, kamerassako vikaa, kuvaajassa vai pimeydessä?

- Lapset leipoivat suuren määrän pipareita miehen tekemästä taikinasta.

 

Että jotakin muistaa

ja jotakin unohtaa,

että hymyilee

lapsen lailla

eikä pelkää

rakastaa.

 

- T. Tabermann positiivareiden joulukalenterissa -

 

 

-

 

 

 

On onni suloiset lapset ja heidät leikeissään. On  onni ollut saada pitää sähköt päällä ja lämpö tuvassa, ulkona ollessamme toisena päivänä oli vaarallisen liukasta. Mennessämme kaverille kahlasimme melkein ojassa pois vetiseltä luistinradalta ja toisena päivänä piti lapsia varoitella koulumatkalle, ettei saa mennä metsäreittejä, teillä oksia, risuja, käpyjä, kaatuneita puita. Nauroimme tuulenpyörteessä oleville lehdille, ne leikkivät piirileikkejä.

 

Tilasin sittenkin valokuvakalenterin isälle ja äitille. Sekä muutaman joulukortin kuvalla. Lähetyksen pitäisi saapua 14 päivän päästä tilauksesta, eli se taitaa olla silloin 24. joulukuuta. Ettäkö oikein joululahja.

 

Ikkunassa joulutähti, pakasteessa jouluruokia, bataatti, lanttu-ja porkkanalaatikot, perunalaatikko on imeltymässä. Yritin perheelle ehdottaa, että vähennetään laatikoita, tehdään vaan ne parhaimmat. Mutta kun yksi tykkää toisesta, ja yhden herkkua on toinen ja kun yksi sanoo, että miksei edes kerran vuodessa saa.... No tehdään. Joulu ei tule sydämeen täyttämällä vatsaa, ei ostamalla, tekemällä tai koristelemalla.....

 

 

Vihdoinkin lunta ja valoa. Maassa lunta leikkeihin ja juuri ja juuri ilonpitoon pulkkamäessä. Metsän puut vielä odottavat talvipukuaan.

 

" Äiti, oravilla on teipit käsissä, siksi ne pystyy kiipeillä puissa korkealle. "

" Jos poliisit antaa sakot, ottaako se jossain vaiheessa ne takaisin?"

 

On tosi ihanaa saada kuulla näitä mahtavia juttuja, ja olla selittämässä lapselle uusia asioita. Kyllä tiedän että sekin aika koettaa kun lapset esittää liian vaikeita. Joita me emme tiedä.

 

sisustusvihkostani lempikuviani tähän aikaan.

 

 

 

 

 

On ollut jouluisia juhlia, oman maamme juhlimista, lapsista kukin vuorollaan saa osallistua kunnan järjestämiin itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin. On tullut onnellisia vauvauutisia, pitkästä aikaa ikeareissu, lapset tykkäävät ratkoa joulukalenterini arvoituksia , on ollut kokeilua pasteijoista, minkä makuisia jouluna syödään. Illasta lapset leikkivät, jonkinlaista ryöstöleikkiä ja nautin siitä että talo täyttyy lasten metelistä, parhaimmillaan se on sitä, riehakkuutta ilman riitelyä. En odota enkä toivo sellaisen ajan koittavan että kaikki ovat hiljaa huoneissaan pelin/pelikoneen äärellä, tai kaikki painavat oven jäljessään kiinni.

 

 

 

kaunista kuuraa kuin sokerihunnussa maa. Ja jään ja liukkauden peittämänä, mutta kunnon lunta vielä odotellaan. Joulua ei tarvi, se melkein jo näkyy päivien takaa. Kuuntelimme kirkossa tyttöjen hoosiannaa, ja tonttulakit päässä lapset ryntäili avaamaan joulukalenteria. Tytöt ovat tehneet toisilleen askartelemansa kalenterin ja vielä toisenkin, johon ovat mm. koulun vaihtotorilta ostaneet tavaraa omilla rahoilla. Lämpimältä tuntuu ilahduttamisenhalu. Kuuluisipa yhtä innokkaita huutoja lasten suusta kysyessäni kotityöhön, kun on kynttilöiden sytyttämiseen. Kirpparilöytö euron ja sprayllä maalia päälle.