keskiviikko 25. syyskuuta 2013

 
 


 
Vaikka ulkona näyttää kauniilta värikylvyltä, kuka siellä pystyy olla, kuinka sitä voi tottua kylmyyteen? Tänä aamuna lasten lähtiessä kouluun oli vain muutama lämpöaste. Nyt sisällä tuntuu mukavalta. Olen kysellyt kertolaskuja, tehnyt kokeen bilsasta, ihastellut lasten söpöjä savitöitä, kuunnellut lasten suusta tulleita juttuja, joita ei mitkään voita. Olen imuroinut murskaantuneet tammenterhot lasten leikkien jäljiltä, mitkä oli mun koristeita, olen saanut lapsilta tuliaisiksi kantarelleja, olen saanut kuunnella huiluläksyä ja komentaa vuvuzelan soittajat yläkertaan, olen tuurannut poikaa mainostenjaossa ja kaivannut äitiyspakkauslaatikosta talvivaatetta. Nyt on omenapaistoksien aika, nyt on sienipiirakoiden aika. Ja kynttiläin.




 
" Vuorovaikutus pienen lapsen kanssa elämän ensimmäisestä päivästä lähtien on avain siihen, että voimme saavuttaa henkisesti kaiken sen, mikä ihmismielelle on mahdollista. "
 
" Varhainen vuorovaikutussuhde on sitä parempi, mitä enemmän aikuinen onnistuu viemään pienen lapsen mukaansa ei-toden maailmaan tai lapsi saa aikuisen ymmärtämään, että tämä yhteinen hetki on nyt leikkiä. Tällaisen harjoittelun kautta todellisuudentaju lähtee kasvamaan."
 
" Ihmisen todellisuudentajun kypsymättömyys liittyy leikin vähyyteen. Tänä päivänä tiedämme myös, että lapset kestävät sitä paremmin hyvin hankaliakin elämänolosuhteita, mitä enemmän lapsi voi jakaa aikuisen kanssa vuorovaikutuksellista leikkiä. "
 
" Nykytutkimus on osoittanut, että satujen lukeminen pienille lapsille ensimmäisestä elinvuodesta eteenpäin on äärettömän tärkeää ennaltaehkäisevää työtä juuri moraalin kypsymiseksi. Lukemalla satuja säästyisi myös osa siitä rahasta, joka tänä päivänä pannaan moraalin puuttumisen tai kypsymättömyyden aiheuttamiin ongelmiin. "
 
( Tuula Tamminen. Lastenpsyk.professori ) (vanha kotivinkki lehti)

1 kommentti: