sunnuntai 30. syyskuuta 2012

 
 
Pienellä retkellä. Minkälainen metsä se kuuluisi olla kun ei täällä suppilovahveroita ollut. Täällä oli värejä, hiljaisuus, lasten leikit. Hämärä tuli ja nopeasti pimeä. Kotona juteltiin että oli mukava olla hämärässä metsässä, ei se pimeys ole pelottavaa.
 
 
" Kato äiti minä kiipeän rapputia."

 
Kivimajassa. Mennään joskus jatkamaan rakentamista. Tyttö heitti huivinsa kivelle. " Pitää olla värikästä tapettia."

 
Tytöt pyysivät minulta matikanlaskuja, teimme pitsaa, piirasta:suolasta ja makeaa. Luimme, järkkäilimme paikkoja, saimme vieraita, onnittelimme tutaa, lapset pyöräilivät katsomaan tuliesitystä ja hevosturnajaisia.
 
Aurinko kirkasti tänään syksyn kauneimman värin, sateenkeltaisen.
 

 
Ota lasta kädestä pidä kiinni lujasti ja lempeästi
Taputa masentunutta olkapäälle
Silitä onnettoman päätä, hänen suortuviaan
Puhu surevalle lohduttavasti
Hymyile jokaiselle
Näin opit tietämään osasi ihmisenä
 
- I. Koivisto-
 
 
 
 
 


1 kommentti:

  1. Ihania runoja sulla täällä, mistä löydätkin näitä?

    VastaaPoista