perjantai 21. syyskuuta 2012

 
 
Pitkään eteenpäin vieritetty hilloaminen sai alkunsa. Lapset rapsivat hilloa kuin kermavaahtoa. Nyt tulee taatusti tehtyä useammin kaurapuuroa kun on omppuhilloa lisänä.
 
Reissun jälkeen univelkaa otettiin kiinni monena päivänä. Lapset, hiljaisemmatkin, olivat puheliaalla päällä, kun äiti ollut pois. Hyviä hetkiä kotona. Antoisia kohtaamisia muuallakin.
 
 
Tytön tuliainen koulumatkalta.

 
Lastemme "työtila"
 
 
Lähimetsässä. Näytettiin äitille salamajakin. "Asumisen" jäljet näkyivätkin. Juuri tällaisessa metsässä lasten voisi olla mukava leikkiä. Minä lapsena kavereiden kanssa. Iso metsä oli avaruus, milloin inkkarien koti jne. Ja nyt omat lapset ovat itse keksineet nämä leikit tänne. Mukavaa.

 
Käsitöiden parissa. Paljon oppimista, aikaansaatukin, mutta ei vielä sellaista jälkeä kuin pitäisi. Kirpparilta löysin Mekkotehdas kirjan, kuvassa näkyvä mekko siitä. Kankaan olen ostanut mökkireissulta kirpparilta.
 


2 kommenttia:

  1. Hieno mekko! Kyllä sä vielä opit ompelemaan. Mekkotehtaan kirja huippu löytö.

    Laitappa joitain sun suosikki leipomusreseptejä tänne, vois kokeilla leipoa jotain uutta.

    Ellu

    VastaaPoista
  2. Kiva kun olet innostunut mekkoja tekemään :) Ne on suht. helppoja ja ne on kivoja kun niissä näkyy oman käden jälki kun ovat lasten päällä! Mullakin se kirja löytyy kirjahyllystä. En ole vielä ehtinyt siitä mitään ommella. Eipä nuita mekon pitäjiäkään meillä montaa ole :)
    -annitanni-

    VastaaPoista