perjantai 30. marraskuuta 2012

 
Huomenna kalenterin aloittaa pikkuinen, hän löytää sieltä talomme kartan ja paikasta jostain hänelle tosi mieluisan Salama autokirjan, jossa on luukkuja.Kirppislöytö. Huomenna poikien itsenäisyyspäivänjuhla.

 
Uhmasin lumimyräkkää ja lähdimme matkaan pyörällä, liian helpoksihan se meni, aura-auto tuli melkein heti vastaan.

 
Itsetehty maja ja harvinaista herkkua kuulla hänen laulavan. Hän lauloi mm. sukeltavasta kalasta, Possulan perheestä, taivaasta. Ihana.
 
Mieltä sykähdytti ystävän viesti vauvan syntymästä. Oloa väsyttää pitkittynyt nuhani. Lumi toi hurjasti valoa kaikille ja iloa lapsille.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

 
 
 
Ronja ryövärintytär päättyi ja katsotaan minkä seikkailun parissa seuraavaksi. Olisiko sinulla suositella hyvää kirjaa? Sellainen, mikä sopisi kaikenikäisille. Omasta lapsuuden lukemisista muistelen Onneli ja Anneli kirjoja, voisi olla vaihtoehtona...
 
 

 
Kuka saa rapsia? Riitatilanteita mutta myös hyvin liikuttavia hetkiä näyttämään kuinka iso ilo tulee melko pienestä ja on jaettuna mukavampaa.
Karjalanpiirakoita ja munavoita ja  jo vähän tontun salaisuuksia, paperin ja teipin rapinaa kynttilän hämärässä. On täällä sisälläkin jo punalakit häärineet ja elämää rikastuttaneet. Rikkinäinen on tärkeä kodinkone, vihdoin on rivat eteisten kaapeissa, edessä miehellä työreissu.

 
" Ilo on se mitä eniten toivomme näkevämme läheistemme kasvoilta. "

maanantai 26. marraskuuta 2012

 
 
 
Mukava keksiä pientä kivaa lasten joulukalenteriin. Meillä oli lapsuudessa narulla solmitut pussit, mitkä oli nuppineuloilla kankaassa kiinni, ja me sitten tunnustelimme niitä edeltäkäsin. Nyt laitan vasta saman päivän aamuna "luukun täytteen. " Herkkuja, kynä- ja askartelutavaraa, pinniä ja pampulaa, taskukirjoja jne. Lokeroihin voin siis tehdä esim pienistä lappusista kirjaimia, joista pitää muodostaa paikka missä tavara sijaitsee  tai kartta yms. Ja joitakin aineettomiakin yllätyksiä haluan laittaa, esim joku yhteinen reissu tai retki tai mukava pelihetki.
 

 
Olipa mukavaa keilaamassa kavereiden kanssa, pienimmätkin saivat kaksin käsin pallon keiloille asti.
Muutaman kerran tekemääni herkkusalaattia voisi syödä vaikka kuinka paljon. Näyttää niin hassulta kun tytöt vääntyy, toisella varpaat pyyhkivät nenää.

 
Jos bataattilaatikko on nyt yhtä hyvää kuin viime jouluna, voipi kolme vuokaa olla liian vähän.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

 
Lapset täyttivät korvapuusteja ja pienin halusi "maalata" pullia, munallavoitelu siis.
 
 
 
 
( kesko.fi, leikkasin kuvan kodinykkösen lehdestä sisustusvihkoon, jollainen minulla jo neljäs)
 
 
Ihana kuva. Pöytä muistuttaa sellaista, mikä voisi meille tulla. Meidän joulun väreihin kuuluu kyllä punainen.
 
 
" Käsillä tekeminen on onnellista, koneeksi muuttuminen ei."
- Daniel Marston-

torstai 22. marraskuuta 2012

 
 
 
" Äiti, mä piirrän tut "
 
 
Parhaita äidin sanat
lempeät ja rakkaat,
eikä niitä tarvita monta
kun on avoin syli.
 
- A. Rättyä-

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

 
-  takan lämmössä. Tai kun tytöt aamulla heräävät ja lämmittelevät takkaa vasten käsillä seisten.
- Tänään ensimmäiset joulutortut ja joulun tuoksun toi porkkanalaatikon teko. Taidankin tehdä niin, että paistan vasta jouluna. Mitäs sitä kahta kertaa uuniin. Seuraavaksi kauppalistaan bataatit ja lantut.
- Eilen hirveä määrä kirppiksiä. Olin Helsingissä. Jo menomatkalla ajattelin, että onneksi en asu täällä ja onneksi ei usein tarvi tänne vilinään. Mutta ihan mahtava päivä, ikioma, omassa seurassa.
- Ihmettelin ihastuksesta kuinka paljon pikkuinen osaa jo piirtää, yksityiskohtia vaikka ja mitä ja kertoa niistä.



 
- Leppoisaa kotipuuhastelua. Pelailua ja lukemista. Taloon tuli pitkään toiveena ollut pöytälätkä ja kaikki innolla pelaamassa.
- Kun välillä niin kiirettä, raivaamista, niistä samoista asioista sanomista. Mutta se on just tarpeellista elämää varten. Ja harmittaa kun kotiäitiyttä parjataan tilastojen näyttäessä huonoilta. Katsoisimme enemmänkin lapsia.

maanantai 19. marraskuuta 2012

kuvataideterapiaa :)

 
 
 
Aikasemmin postasinkin ikävästä jutusta kun metsässä ampiaisparvi hyökkäsi kimppuumme ja kaksi ampiaista pisti pikkuista.
Kotona sitten maalatessa joku päivä myöhemmin. Kuvassa on metsä, ja taitaa olla väärinpäin kuva, koska sininen taitaa olla taivas. Pikkuinen kertoi että nuo mustat ovat kaksi ampiaista. Ja sitten hän märällä pensselillä, näkyy kuvassa, tiputti niiden päälle vettä ja sanoi vihaisesti : " Nyt mä pittaan ne ampparit kuoliaakt.!"

lauantai 17. marraskuuta 2012

 
Muistiin ajattelin kirjoittaa, että
 
- Pojan kanssa olimme vähän jouluisilla ostoksilla. Sanoisinko että oli leppoisempaa kuin isänsä kanssa. Ja vähän hassua, että noin iso poika jolta joulun satu rauennut.
- Tyttöjen kanssa aloimme kirjoittaa yhteiskirjettä. On tullut ihan rästiä, kolmelle täytyis(saa) vastata.
- Tytöt värkkää joulukalentereita paperista, äiti kankaasta.
- Käpyjenhaku reissulla pyöränavain tippui taskusta metsään. Lähdimme uudestaan kierrokselle, missä kyykimme. Aikamoinen ihme, löysin sen, sellaisen pienen avaimen mikä ei edes kiillä.
- Kirppiksellä seurasimme pikkuisen kanssa vauvaa, joka kikatti ihan ratketakseen isosiskon pelleilystä. Hymyilimme toisillemme. Tätä olen ikävöinyt. Kirppikseltä jäi mukaan ihana vauvan nauru, mikä tulee sydämestä ja jää sydämeen.
- Tortillalasagne oli hyvää ja makeannälkään teimme suklaapiirakkaa.
 


 
 
Kaikki se mikä ihmiselle on parasta, on häntä lähinnä,
lepää hänen jalkainsa juuressa.
- R.M.Milnes-

 
Oikeasti! Onko se kari? Ihan lähellä, melkein ikkunan alla. Äkkiä ulos.
 



 
 
Viettäkäämme yksi päivä yhtä rauhallisesti kuin
luonto joutumatta suunniltamme jokaisesta
tiellemme putoavasta pähkinäkuoresta tai itikansiivestä.
Nouskaamme varhain ja olkaamme syömättä, tai syökäämme kevyt aamiainen kaikessa rauhassa, antaa vieraiden tulla ja mennä, antaa kellojen soida ja lasten parkua- olemme päättäneet viettää hauskan päivän. Jos veturi viheltää, viheltäköön kunnes se on kivusta käheä. Jos kello soi, miksi meidän pitäisi juosta? Aika on vain virtaa josta kalastan.
 
- Henry D Thoreau-

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

 
 
 
 
- Isäinpäiväkakun loppuja jaettiin, makuina toffee, vadelma ja banaani.
- Olen tutustunut maustamattomaan jogurttiin, en juurikaan jogurtteja syö, maustamatonta en ole edes ostellut. Nyt on lastenkin herkkua erilaiset makupalat. Esim. kourallinen mustikoita, kourallinen mysliä esim Rainbow hedelmäpähkinä, kourallinen leseitä, maustamatonta jogurttia ja mausteeksi hunajaa. Hunajan tilalle välillä loraus vaahterasiirappia tai normisiirappia.

 
- Harmittelin täs yksi päivä miehelleni, että kun ei tullut laitettua yhtä ihanaa tapettia minnekkään, ja sen tietää että seuraava tapetoiminen ei kuulu lähivuosiin ihan uudessa talossa. Ihmeissään olin kun mies ehdottikin että laitetaan meidän makkariin. Seinään, mihin pitikin alunperin tulla laastiseinä ympyräkuvioinnilla. Tulipas ihana joululahja, kuvan tapetti on tilauksessa. (kuva on leikevihkostani)

 
 
"Vain lapset ja suuret sielut voivat iloita vähästä."
 
- Erkki Melartin-

tiistai 13. marraskuuta 2012



 
Missä se kultainen kihartuva pää,
joko se batmanpuvussa nurkan taa häviää?
Mutta kukas tämä meille tullut on, ihmeissään kaikki,  kuin olisi kasvu tapahtunut mahdoton.
 
" Nyt ei tarvi äidin koko ajan ulkona ottaa hiuktia tuutta poit." ( tuuli vei pitkiä hiuksia suuhun ärsyttämään. )  Nyt on pienen päätä silitelty ja ihasteltu uutta suloisuutta.
 

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

 
Iltahetki. Lapset käyneet levolle, ja päällimmäisenä kuitenkin hyvyys.
Lapset leikkien, ja työhönkin patistelun kautta. Vai sujuisko ne kotityöt lapsilta joskus ilman patisteluja, kuin vettä vain. Ehkä parempi kun on sellainen asenne, että ei.
Lapset pyöräilivät reippaasti pitkän matkan harrastukseen, en hennonut olla saattamatta. Mukava saunailta, mikä päättyi liian äkkiä, olihan paljussa hieno, mutta mukavampaa ne kanssaihmiset.
Jo vähän joulutunnelmaa, pientä askartelua, ei vielä lauluja eikä torttujakaan.
Mukavia kyläilyjä, ja tykkään kodeista, missä näkyy niiden ihmisten jälki, vaikka enemmän on ne ihmiset. Pitkä hetki Ronja ryövärintyttären seikkailussa. Kirjeet joulupukille. Klementiinit ja satsumat. Klementiinit voitti makutestimme.




 
 
 
 
Turvallinen olla. Isän vierellä.
Kulkea paikat ja ajat.
Luottaa, huomata miten elämä ja kokemukset ovat
rakentaneet Rakasta isää. Työtä tehneet kädet, tuttu ääni ja piirteet joita vähän omastakin peilistä löytyy.
- PP-
 
 
Silmät loistaen lapset muistavat isiä. Tytöt halusivat ehdottomasti tehdä kokkikerhossa tekemiä porkkanalettuja. Pitkä hetki sängyssä ja aamupalalla. Hellyttävät ja vilpittömät lasten rakkauden osoitukset. Huomata että nämä hetket ovat kultaa ja elämä on ihme.
 
 
 
 
 


keskiviikko 7. marraskuuta 2012


 


 
Tulihan sitä ravattua kirppiksellä, päivittäin kun pidin pöytää. Pääsi tavaroista ja vaatteista eroon ja sai vähän rahaa ostaa lisää. Kellä puuttuu kenkiä, kellä takin hihat loppuu melkein kyynärpäihin ja kellä vuotaa kumpparit. Itselle löysin juhlavan tunikan 3 e, pikkuiselle sadetakin 1 e ja värikkään täkin 3 e.

 
" Eipät kerrota meillä on yt talaituut."

 
Askarteluvuorossa housut.  Nyt alkaa olemaan jännitystä ilmassa isänpäivälahjojen myötä. Pikkuinen sanoi kerhosta tultua: " Kerrotaan itkälle ettei mun vaatekaapitta ole mitään, muuten te luulee että tiellä on talaituut. "

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

 
Ei syöpä ole pahinta,
pahempaa on juopa,
kuilu, joka erottaa
 
toisesta ihmisestä,
Jumalasta
 
- P.L.Linjama -
 
 
 
 
 
 


lauantai 3. marraskuuta 2012


 
Pyhäinpäivä. Muistot ja ikävä. Katson liekkiä ja näen toivon, perillepäässeiden osasta.


torstai 1. marraskuuta 2012

 
Lisää eläimiä tehty metsään.

 
Siivoilin kankaitani ja nautin väreistä.


 
Joulupukin konttiin lähti katseltavaa, yöllä sen myötä kesti ihan luvattoman kauan, muttei voinut jättää tilausta kesken.
 
Varasin jo nyt keväälle hehtomukavan reissun.
 
Syksyn ja talven aidalla. Kallistumassa kalsean kylmän ja kauniin kuuran myötä jälkimmäiseen.
 
Lukuhetkiä Mestaritontun kanssa. Miten muka ei ehdi joka päivä lukea? Lainasin jo seuraavaksi kirjaksi Ronja Ryövärintytär. Haluan palata näillä kirjoilla muisteluihin omista lukukokemuksista alaluokilla.
 
Ihmettelen, kun lelukuvastot ei ole saaneet meillä suosiota. Toisaalta en ihmettele yhtään, kuvastot täynnä ihmeotuksia, levottomia katsoa. Voisivatko lapset odottaa joululta enemmän jotain muuta kuin materiaa. Vai ovatko lapset vaan kasvamassa pois lelujen leikeistä? Nyyh ja syvä huokaus.
 
Lainkaan Halloweenista muuten piitaten tytöt keksi mahtavat kummitusjuhlat ja yllättivät kyllä kekseliäisyydellään. Oli haamuja, aarteenetsintää, mehukestit, haamupiilotusta. Hienot rekvisiitat, valot, pimeässä loistavat lelut jne.