sunnuntai 30. joulukuuta 2012

 
- sumun keskellä pulkkamäessä. Varpaiden palelua lievensi makkaranpaisto.

 
- ensi kertaa suksilla. "Äiti mä tarvin vielä kepit. Mä hiihdin koko talon läpi." (ympäri)

 
- Kotiin ollaan saatu tauluja seinälle, pikku vessaan pyyhekoukut, yläkertaan pariin huoneeseen verhotangot ja myös keittiöön. Kangaspinkasta otin jotakin punaista. Toinen verho laahaa lattialla ja toinen pelkää tulvaa, mutta olen niin innoissaan verhoista että tämäkin on jo paljon.

 
-  Onpa ollut mukava yhdessä pelailla.Glögit ja piparit alkaa olla loppu, tämän vuoden ohella. Numeroitahan se vain on. Vuodenajoista, ja muista ajankohdista niin välittämättä kohdistan enemmän ajatukseni siihen mitä on tässä ja nyt, ympärillä, hyvinvointi, perhe,  rakkaat, arki

perjantai 28. joulukuuta 2012


 
 
Menikö se joulu jo ?
Olisin voinut viipyä monissa hetkissä kauemmin. Siinä kun kodin kynttilät kimmeltää ja alamme syödä jouluruokaa, siinä kun luemme joulusta ja yhdessä laulamme, siinä kun kynttilän hämyssä yhdessä saunomme ja jokainen toivoo oman lempijoululaulunsa, siinä kun kukaan ei lähde pitkään aikaan, eikä kukaan tule ja suklaa saa hitaasti sulaa suussa, siinä kun kuusen ympärillä näen rakkaat ja pienimpien riemu joulusta on niin suurta ja huomaa itsekin kuinka suuri ilonlähde he tässä elossa ovatkaan.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012


 
Sydämellistä ja rauhaisaa Joulunaikaa kaikille!!

 
Tupa täynnä on tuoksua kuusen
ja tuiketta kynttiläin.
Soi riemukas juhlavirsi
läpi sydänten syttyväin.
 
Tupa täynnä on hymyä huulten
ja silmien riemua.
Nyt soipi kuin kedolla ennen
pyhä viesti, oi kuunnelkaa.
 
Tule sydänten seimehen, Herra
tule tupahan pieneenkin,
kuin ilmestyit lapsena kerran
sinä seimehen Beetlehemin.
 
Tule siunaten vanhusta, lasta,
tule valoksi pimentohon,
Oi silloin, oi silloinpa vasta
ilo Joulumme oikea on.
- Immi Hellen-

lauantai 22. joulukuuta 2012

 
 
 

 
 
 
 
” Joulu on kuusenneulasten ja
sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää
rakkautta,
ja lahjoja, ja unta, jossa kasvoja hipovat
enkelin siivet.

Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka joskus luetaan ja unohdetaan.

Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään,
ja lempeitten juhtien huurunen hengitys
lämmittää häntä pimeässä.”
 

- Mika Waltari-

perjantai 21. joulukuuta 2012



 
Kullannuppu
 
Pikkuinen kullannuppu,
lämpöinen haalari päällä,
niskassa pörröinen huppu
kylmällä pakkasäällä.
 
Aurinko poskille piirtyy,
silmille tähdenlennot,
tuulispää hiuksiisi siirtyy,
sekoittaa suortuvat hennot,
 
Illalla silmäsi suljet,
piilotat tuikkivat tähdet.
Kanssasi enkeli kulkee
täältä kun kauaksi lähdet.
 
- Anna- Mari Kaskinen-


torstai 20. joulukuuta 2012

 
 
 
 
Lempijoulurunoni
 
Tuli jouluaatto,
ja vauvoineen pääsi äitikin kotiin jouluiseen.
Siinä isä mukana kuusi lastaan
oli tullut vauvaa ja äitiä vastaan.
Oli kuuseen he laittaneet kynttilät,
oli pöydässä syömiset lämpimät.
 
Siinä vvauvaa yhdessä ihailtiin,
sitä hoidettiin, sitä hyväiltiin
ja kun Jeesus-lapsesta puhuttiin
tuli joulun sanoma lähelle niin.
 
"Näinkö Maria äitikin vaipat vaihtoi,
pesi ja potkuhousut laittoi pienelle
Jeesus pojalleen?"
Näin juttelee tyttö itsekseen.
 
Sanoo äiti: "Vain heinät ja oljet alla
oli Jeesus- lapsella, vapahtajalla.
 
Siitä yhdessä sitten laulettiin
ja vielä sitäkin muisteltiin,
miten Herodes-kuningas kateellinen
tahtoi surmata pienen Jeesuksen.
 
Isosisko pieniä silittäin
nyt kysyen kääntyy äitiin päin:
"Voi äiti, jos siellä me asuttu ois,
ne ois meiltäkin ottaneet pienet pois..
Voi äiti, eihän me annettu ois
tätä vauvaa ja Mattia, Pekkaa pois....!"
 
Ja äiti muistaa, kun vaikeaa
oli Mattia, Pekkaa odottaa.
Nyt Jumalan rakkaus kirkastuu
ja lahjojen rikkaus avautuu.
 
Niin äiti kesken kiireitten
nyt silittää päätä pienoisten.
On tallella lapsi jokainen,
on omana Jeesus-lapsonen.
 
- Pirkko Liisa Linjama -
 
 
 
 
Kuva: Matkalla Beetlehemiin (The Nativity Story)
 
(kuva telvis.fi )
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

 
 
 
 
 
 
Ennen sitä joulun runsasta herkuttelua niin suolasen kuin makeankin saralla maistuu mielettömän hyvälle kasvissosekeitto. Ja maittavaa myöskin punaposkisille ulkoilijoille.
 
pari bataattia
6 isoa porkkanaa
1-2 sipulia
1 valkosipulin kynsi
2 dl maitoa
vajaa paketti mustaa Koskenlaskija juustoa
1 tl suolaa
1 kasvisliemikuutio
 
Kuoritut ja paloitellut kasvikset kasvisliemeen kiehumaan. Soseutetaan ja lisätään maito ja juusto, pidetään vielä kuumalla levyllä jotta juusto sulaa. Maustetaan suolalla.

tiistai 18. joulukuuta 2012



 
Tänä iltana oli tarkoituksena kääräistä lahjoja glögin ja pipareiden siivittämänä. Mutta Peter Jamesin jännäri vei aikaa. Lasten kanssa aloitin lukemaan kirjaa Onnelin ja Annelin talo. Ollaan tehty jouluisia siivoja, askarteluja, vähän leipomista. Tein Arabialaista maustekakkua, vaikka ajattelin joskus kotona sitä niin paljon syöneenä, ettei enää tarvi, mutta ne tutut lapsuuden maut. Kakun sekaan heitin fazerin suklaata piparkakuilla höystettyä.
 
Lumitöitä riittää kun lunta on tullut joka päivä. Kaunis on lumen valo, koskematon, tuulisen tuiskun muovaama hanki, mukava ääni on lumen narskunta. Ja meidän kaikkien ilo on lapsen ilo.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

 
 
 
 
Tänään joulujuhlassa lapset lauloivat yhden kauneimmista joululauluista.
 
Sua Jeesus katsomaan saanko tulla
luo seimen Daavidin kaupunkiin,
on kasvot lapsosen myöskin sulla
ja kädet pienoiset eikö niin.
 
Mä tietä kysyisin paimenilta,
kun maahan kaukaiseen saavuttais.
Jos pimentyisi ja tulis ilta, mua tähti
Jumalan johdattais.
 
Sun enkelvartios nähdä saisin ja lahjat viisaitten tietäjäin.
Sun pyhää kättäsi koskettaisin ja hiljaa kuiskaisin sulle näin:
 
Sua kiitän, Jeesus, mä lapsi pieni.
Sun ystäväsi mä olla saan?
Sun kanssas kulkea tahdon tieni
ja päästä kaupunkiin taivaan maan.
 
(sanat Hilkka Luoma)
 

perjantai 14. joulukuuta 2012

 
kauneimpia joululauluja, joulujuhlia, pikkujouluja, piparintuoksua

 
lasten kahvilakauppaleikin mukavia tuotoksia. Kerroshampparikin oli todella kerroksellinen ja kupissa näkyy ainakin joulutorttuja

 
" Oho, sano kun taikina karkasi suuhun." Niin, ja taustalla joululaulut ja ihana piparien tuoksu.

 
Tänään oli tavallista tehokkaampi siivouspäivä, ehkä se oli sitten joulusiivous.Sänkyihin vaihdettiin jouluiset värit. Lapset olivat monessa mukana. Lupasin palkita ahkerat siivoojat kulhollisella jäätelöä.

 
 
 
Näin jouluenkelin.
 
 
" Lasten kauneus ja onni tuottaa meille niin valtavasti iloa, että sydän ei tahdo mahtua rintaan."
 
-R.W.Emerson-

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

 
Kodin lämmöstä ei malttaisi aina lähteä ulos. Mutta kun sinne on päässyt, lumen ympäröimänä viihdytään, ja ei millään hennoisi sisälle.

 
Tytölle toivomansa aarrearkku.

 
Nyt on ihana istahtaa ja lukea jouluisia kirjoja. Lapset vahtivat vuorojaan, kuka saa olla sylissä ja kenen vuoro vieressä. Siitä saa tuntea jopa ylpeyttä, voisi sitä huonommistakin asioista tulla kilpailua.
 
" Huh mikä päivä! "  Tekstasin miehelle työreissulle. Valitettavasti elämään kuuluvia asioita, pettymys, huoli ja suuttumus.
Miten rauhoittaakin puhelu toiselle, melkein kuin hän olisi tässä jakamassa arkea. Mies meinasi laittaa saman viestini takaisin.
Hällä kilometrejä satoja, rikkimennyt auto, taas kilometrejä, laina-autolla peurakolari jne.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012





 
Tuvassa on ollut lämmintä ja mukavaa, läheisten kanssa vietetty lomaa leppoisaa.
On ollut tosi kivaa, taisi pikkusen venyä pitkälle yöhön, vaan ihanat muistot jää arkeen ja työhön.
 
 
 

tiistai 4. joulukuuta 2012

 
 
 
Kodissa, jossa lapsi on
on jotain enemmän,
enemmän kuin sanat kertovat,
kuin mitä ymmärrän.
 
Kodissa jossa lapsi on,
taivaalta puhaltaa,
tuuli käy oveen ja ikkunaan,
jokaista koskettaa.
 
Kodissa, jossa lapsi on,
uskotaan ihmeisiin,
uskotaan leikkiin ja satuihin, pilviin ja unelmiin.
 
- Anna-Mari Kaskinen -
 
 
 



 
 
Takan lämmössä, pakkasenpuremassa, ystäviä kylässä tänään ja huomenna. Yövieraita.
Kirppikseltä jouluinen keittiöpyyhe, tarjotin ja ompeluksiin puukuviokangasta.

lauantai 1. joulukuuta 2012

 
 
 
 
Sytytämme ensimmäisen kynttilän, ja kuulemme lasten laulavan.
Antakaamme jouluilon tulla yhdessäolon, tunnelman ja sanoman kautta, eikä kiireen, tekemisen ja sen kaiken näkyvän myötä.
 
 
 
 
Jos tiskit odottavat, näemme ongelman heti. Jos nurmikko odottaa, huomaamme seuraukset viikossa parissa. Mutta kun lapsi odottaa, emme näe seurauksia vuosiin. Sitten katsomme taaksepäin ja ihmettelemme: "Missä ihmeessä menin vikaan?"