tiistai 28. elokuuta 2012

 
 
 
Jokainen lapsi tuo tullessaan valon
ja silmissään ilon kirkkaan palon:
leikkiä, naurun pisaroita,
kirkkaita päivänkakkaroita,
lumipalloja, täysikuita,
kiviä, kiipeilypuita,
lattioilla tärinää
ja pikkuisten autojen pärinää.
Lapsi ei kysy lupaa,
kun valo hyväilee tupaa.
- Anna- Mari Kaskinen-
 
Kuinka nautinkaan, että saan olla vastaanottamassa aarteita kotiin.


sunnuntai 26. elokuuta 2012

 
 
- Mukavaa että useimmiten lauantai ja sunnuntai ovat toistensa lähes vastakohtia.
- Jännittää lapsen kanssa tai puolesta hänen leirikouluunlähtö huomenna.
- Liikuttaa vastasyntynyt vauva ja ystävien kohta syntyvät.
- Ällöttää vieläkin lapsen hiusrajasta löytynyt punkki. ( lähdin saman tien terveyskeskukseen, 3 lasta mukanani. vastaanottaja oli ystävällinen ja nyt osaan punkin irroittaa, vaikka luulen että omalta lapselta se pelottaa epäonnistua. Mies antoi meidän kaikkien tutkia punkkia suurennuslaseilla ja lähtiessämme muistutti että täällä sitä autetaan jos ei itse pysty tilanteessa toimia. ( Olen kai lukenut liikaa punkin aiheuttamia sairaskertomuksia.)
- Lämmittää syliinojentuvat kädet.
 
 
- Autotallin ulkovuori on suurimmalta osalta valmis ja maalattu.
 
 
 
 
Kyky rakastaa on suurin
lahjakkuus,
mihin luonto on herkistänyt
- Maria Jotuni-
 
 
 
 
 
 

perjantai 24. elokuuta 2012

Käyn muistiin merkitsemässä, tuplaamassa iloa ja hyviä asioita.
Täällä käy pyörähtämässä teitä lukijoita. Joitakin tiedän, olisi kiva tietää sinutkin. Kävijät olette kovin hiljaisia. Nyt on teidän vuoro huikata.
 
 

torstai 23. elokuuta 2012





 
- Osa lasten harrastuksista alkoi.
- Jippii, pääsin haluamalleni kurssille.
- Sienistä on ollut ruokiin ja piirakkaan.
- Poika yhdisti hyödyn ja huvin. Huvittuneina katsoimme kun lähti hommiin työntäen mainostenjakokärryjä ja samalla skeittaillen.
-  Suklaamieliteko täyttyi kun raastin tuplan iltapalamustikkapiirakkaan.
- kirppiksellä oli puolenhinnan vaatepäivä.
 
-

keskiviikko 22. elokuuta 2012

 
 
Mikähän blogi-innostus iskenyt, kun tekee mieli näin tiuhaan kirjoitella. Kirjoihin en ole tarttunut vähään aikaan, aikaa paremmin myöhemmin syksyllä.
 
Sade juoksee ränneistä, ja minä puin sukat jalkaan, ensimmäisiä kertoja tälle kesälle.
 
Viime aikoina, sitä edellisistä ajoista päästyäni, on tuntunut ihanaa iloa. Jopa niin, että ajattelin etten sitä mitenkään haluaisi näyttää, tai ainakaan siitä puhua. Kun muistan silloin,  ajattelin että kuinka elämässä voikaan olla tällaista onnellisuutta. Ja sitten putosin.

 
 
 
Muistiin. Että tältä paikalta löysin hyvin kantarelleja. Tämännäköistä ympärillä. Tänään kävin hakemassa poimurin mustikoita, sieniä katselin myös. Viikonloppuna on kylällämme tapahtumat, ja siellä on sienineuvontaa, taidanpa mennä sinne oppimaan.
 
 
Perhe rannalla. Pitäisi paljon useammin. Keräsimme kauniita kiviä kotiin.
 
 
 
Turvallista pysyvyys. Elämässä joitakin. Vaikka vaikeuksia en kiellä, mitä helppoutta. Vain yhteen tutustua, syventyä, löytää uutta. Etuoikeus, että pääsee koko elämänsä ajan vähän niinkuin näkemään juuria ja ydintä myöten se minun valittuni.
 
 
 
 
 
Löysin tänään itsestäni surkean kasvattajan, löysin lapsestani anteeksiantajan.
Löysin ihanan retkipaikan ja sain suloiset sanat lapselta.
 
Lämpö hehkuu vielä,
vaikka päivä on pitkällä.
Illan valossa varisevat turhat asiat
sydämestä, yhteisyydestä.
Valo on tallella ja kirkastaa
myös kauan sitten koetun ilon.
 
- Pia. P& J.K
 
 
 
 
 
 
 
 
 


tiistai 21. elokuuta 2012


Retki lähikaupunkiin ja


retki lähimetsään.


" On syytä kuunnella runoilijoitten puhetta. Heidän sanansa puolustavat ihmistä, asettuvat tuhoavuutta ja julmuutta vastaan. Runojen tuokioissa kohtaamme itsemme ja elämän. Kuljemmeko matkaa hetken verran yhdessä?"


Runokirjani kokoajan siteeraama. Tähän yhdyn pitäessäni runoista.




Sitä minä vain että:

" Te oli ainakin näin ito te kuorma-auto, minkä kyydittä olin."



Voiko pikkuisen kesään olla kuulunut hienompia kokemuksia kuin saada olla ihailemansa kaivurin( kauhakuormaaja) kyydissä, kuorma-auton, skootterin, mönkijän ja ruohonleikkurin.


Jännittää.

lauantai 18. elokuuta 2012



Keittiössämme on ihan kivat lamput ruokapöydän yllä, valkoiset punaisella johdolla, mutta olen löytänyt unelma hienot lamput. Ajattelin pistää tähän ylös, ja kuvan sitten kun tiedän mikä lamppu se on.
Lähes samaan aikaan valmistuneessa talossa, tuossa meiltä vähän matkan päässä lamput näkyy ikkunoista, ja ihailen niitä aina ohikulkiessa. Saas nähä jääkö haaveeksi, kyllästynkö ennenkö sellaiset meillä on, kun ei tuota rahaakaan ole vain huvikseen lampun vaihtoon...




Tulevaisuudesta puhuttiin harvoin.
Päivä kerrallaan riitti.
Paras oli lauantai,
isä ja äiti kuin olisivat olleet
lapsia,
ja minä kuulen heidän äänensä
kuin käden otsalla.
- Bo Carpelan-



perjantai 17. elokuuta 2012



Hyppäsin pyöränselkään ja metsiin. Tunnistan sieniä ihan olemattomasti, mutta kun ostin Iltasanomien oheisen Sienet lehden ( kiltti myyjä myi ilman Ilta-Sanomia), huomasin nähneeni useita tavallisia ruokasieniä metsässä.
Kesää pystyy pidentämään viipymällä metsässä. Tein pitkän lenkin ja pimeässä kotiin. Oli kaunista metsässä, kun vastasatanut vesi kimmelsi pisaroina puiden lehdillä. Ja myöhemmin, kun sakea sumu verhosi maiseman sulautuen taivaalle, alhaalla keltainen pelto. Hiljaista. Metsä puhuu monin kielin. Ja jos pelottaa, puhun ääneen.





Koulunalku sujui hyvin. Vähän huonostikin pystyi kuuntelemaan kun kaikilla oli asiaa yhtaikaa, mutta paljon parempi niin, kun ei asiaa kenelläkään. Ekaluokkalaisen mielestä kivointa koulussa oli läksyt. Ja hänen mielestä toisen koulupäivän jälkeen epäreilua oli se, että kaverit toiselta luokalta saivat läksyä, mutta he eivät.
Otetaanpa pienestä asennetta. Mukavia lukuhetkiä syksyyn,  kirjalöytöni on vielä lukematta, houkuttelee sateiseen syksyiltaan, kun takassa on tuli ja pidetään vaikka vaahtokarkkien grillausilta.




Pienin askelin
kevyin
taapertavin
saapastelevin

sylissä
vierellä
edessä ja takana
aina kulkemassa sydämessäni
-p.p-


"Vanhemmaksi kasvaa vähitellen, yhtä jalkaa lapsen kanssa."



keskiviikko 15. elokuuta 2012



- Aamupalan jälkeen kumpparit jalkaan ja metsäretkelle pienimmän kanssa.
Sitä ennen vilkutettiin tyttöjen kanssa koulumatkalle, niin kauan, kunnes katosivat kadun kulman taa.
Haikeana, mutta innokkaana tyttöjen innosta. Pienemmän hennossa varressa koululaukku näyttää rinkalta.


-heittelimme kiviä vihreään veteen, jossa kivi molskahdutti ympärilleen tyhjän alueen, kunnes vihreys taas peitti kaiken.



- Metsä on houkutellut paljon. Tässä asuessamme olemme koluneet lähimetsiä enemmän kuin aikaisemmassa. Metsienkin kautta kotiutuu. Metsässä lasten kanssa, lapsen kanssa, yksin. Tänään kaksi reissua. Illalla otin toisen tytön mukaan ja seuraavaksi lupasin toisen kanssa lähteä. Lahon risukon ritinä, lentoon lehahtavien lintujen kahina, kallioiden kanervamatot, lahot kaatuneet puut, puolukkaa suu täynnä, metsän kultaa kotiin. Lapset halusivat huomenna välipalaksi samaa ruokaa, mitä söin heidän tullessaan koulusta. Sipulissa ja voissa paistettuja kantarelleja ja salaattia.

- Esikoinen ahersi tänään ensikertaa, loistavasti.
- Ärsyynnyin Wilmaan.
- Päivä tuntui ihanan pitkältä.












tiistai 14. elokuuta 2012




 

Ovikello soi.
Avasin oven esikoiseni kanssa.
-Onko äitinne kotona? vieras kyseli.

Kello soi uudelleen.
Avasin oven kuopukseni kanssa.
-Joko sinulla on montakin
näitä lastenlapsia, vieras kyseli.

Anteeksipyynnöt olivat turhia.
Keskipäivä vilahti niin nopeasti. 
 
- E-L Kantola-
 
 




maanantai 13. elokuuta 2012


- Olikohan viime tiistai tämän kesän viimeinen uintireissumme?
- Tämän viikon tiistai ensimmäinen koulupäivä. Lapsista osa innokkaan odottavaisia. Koulua ei ole senkummemmin valmisteltu, vaan viimeiseen asti lomatunnelmissa. Tänään kaivettiin reput ja todistukset.
- Katselin tänään pitkäänkestäviä lasten leikkiä. Ja nautin. Leikkiminen rikastaa elämääni.
- Itse levoton ollut tänään.  Olen allerginen muutoksille, huonoja kokemuksia sopeutumisesta niihin.
-  Olen poistanut tietokoneilta yli 900 kuvaa. Vanha tietokone yllätti ja toimikin pitkän ajan jälkeen. Näyttö oli pimeänä pienimmäisen painaisusta.
- Lapsilla on ollut viimeiset kolme yötä yövieras. Tämmöinen mukavuus harvenee syksyn myötä.
- Mustikoiden lisäksi olemme saaneet muitakin metsän aarteita. Tytöt toivat kanterelleja ja tänäänkin lapset kävivät vadelmassa.
- Vaikka tytöillä oli yövieras, oli ihana kuulla aamulla kun  pienimmäinen meni heidän huoneen ovelle. " Tule vain tänne Iipi. Haluatko leikkiä meidän kans nukeilla,vai haluatko leikkiä tuolla ihanalla koiralla?"  Kuinka rakkaus kuului äänestä.
- Ei jäänyt kirpparireissu Hietsuun tältä kesältä. Mukava päivä ystävän kanssa.
- Huomenna lähdetään saattamaan koulutielle pieniä rakkaita.