Tässä kesässä kirkkaan keltaista, ajatuksetkin välillä ollessaan olevissa hetkissä. Silloin nautitaan ajattomuudesta. Reissattiin toinenkin asuntovaunumatka. Nyt on kuulunut autotallista vasaran pauke, uuniin laitettiin tyttöjen tekemä piirakka poimimistamme mustikoista ja vatuista. Kyselin lapsilta, mitä he haluaisivat vielä tehdä ennen koulua...Kyselen itseltäni mitä minä haluaisin tulevaisuudelta.
torstai 25. heinäkuuta 2013
tiistai 23. heinäkuuta 2013
Salotiellä
Kuljin tuolla salotietä,
kuulin metsän säveleitä,
lintuin ääntä kuuntelin.
Lehto lauloi, kuuset kuiski,
harjanteilla hongat huiski,
niin mä niiltä kyselin:
Miksi salot soittelette
puut ja pensaat riemuinette?
Ja se metsä vastas vaan:
- Etkös nähnyt pientä lasta?
Kulkihan se tästä vasta
kevään ruusut poskillaan.
Loitompana kankahalla
läikkyi lähde koivun alla,
reunaan istumaan sen jäin.
Salon lähde, mulle virkas
noin miks on sun kalvos kirkas?
Ja se lähde vastas näin:
- Lapsi tästä äsken lähti,
ihana kuin aamuntähti,
sitä kuvastaa mä sain.
Ja sen silmän kirkkautta,
ja sen otsan puhtautta
kenties päilyy pinnallain.
- Immi Hellen -
maanantai 22. heinäkuuta 2013
Kesällä kirppiksillä hiljaisempaa. Löytöjä vaatetta ja pientä sisustustavaraa. Vielä on käymättä Hietsun kirppis tältä kesältä.
Vähän ennen kymmentä täytyy laittaa valot sisälle, kun illat pimenee. Vastahan nautittiin kesän mansikoista, kun mustikatkin ovat jo kypsiä. Kuunnellaan tuulen huminaa metsässä, ollaan vielä viimeiset viikot kesälomalla ja annetaan auringon paisteen vielä helliä syksyn varalle.
keskiviikko 17. heinäkuuta 2013
maanantai 15. heinäkuuta 2013
lauantai 13. heinäkuuta 2013
- Jo ( pelkkä) juhannus saisi arvoisensa mukaan kehuja koko kesän edestä, mutta reissu jatkui siitä mukavin tapaamisin, suunnittelemattomiin reitteihin, rakkaisiin sukulaisiin ja ystäviin, luontoon ja liikkumiseen, lauluun ja nauruun, tärkeimpien asioiden äärelle, uusiin paikkoihin ja pulikointiin, heinätöihin ja kalareissuihin. 19 yötä asuntovaunussa sujui hyvin, mutta oli mukavaa tulla kotiinkin. Evästä matkalta saimme paljon.
Meistä isoista ei kukaan muista,
miltä tuntui katsoa pientä
muurahaista
ja laskea leppäkertun pyöreitä pisteitä,
onkia tuntikaupalla, heitellä kiviä ja
särkeä veden kalvo.
Miltä tuntui lompsottaa ilman paitaa
isot kengät väärissä jaloissa
ja lakki päässä.
Meistä isoista ei kukaan muista...
- E. Kontiokari -
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)