Kotiintullessa odottivat lapset iltalaulua ja vielä kerrottiin päivän kuulumisia.
Mennyttä, olevaa ja tulevaa miehen kanssa.
Kynttilät ja rentouttavaa on omaa aikaa hyvän syömisen ja lukemisen. Nautin (esim. maustam.jogurtti, pähkinähedelmämysli, kauraleseitä, mustikoita ja banaania ja loraus hunajaa.)
Se, mikä itselle voi tuntua välillä ihan tavalliselta kivalta tai niin tavalliselta, että sitä ei arvosta, mutta joku muu sitä kaipais kovastikin.
Ja niin se on toisipäin. Käsityöillassa minä ajattelin, että onhan se mukavaa että mulla on aikaa harjoitella tällaista, mutta kyllä paljon enemmän sydämeni kaipaa toisenlaisiin käsitöihin.
Voisinko luottaa että oma elämäni nyt on eniten minun näköistä elämää ja onnellinen siinä, vaikkakin ei voi kirkkain silmin todeta että elän nyt elämäni parasta aikaa. Vai pitäisikö niinkin voida sanoa?
Kirkkaimmat aurinkoni, ne eivät sulata lunta, mutta sydämeni kyllä.
-P