Hyppäsin pyöränselkään ja metsiin. Tunnistan sieniä ihan olemattomasti, mutta kun ostin Iltasanomien oheisen Sienet lehden ( kiltti myyjä myi ilman Ilta-Sanomia), huomasin nähneeni useita tavallisia ruokasieniä metsässä.

Kesää pystyy pidentämään viipymällä metsässä. Tein pitkän lenkin ja pimeässä kotiin. Oli kaunista metsässä, kun vastasatanut vesi kimmelsi pisaroina puiden lehdillä. Ja myöhemmin, kun sakea sumu verhosi maiseman sulautuen taivaalle, alhaalla keltainen pelto. Hiljaista. Metsä puhuu monin kielin. Ja jos pelottaa, puhun ääneen.

Koulunalku sujui hyvin. Vähän huonostikin pystyi kuuntelemaan kun kaikilla oli asiaa yhtaikaa, mutta paljon parempi niin, kun ei asiaa kenelläkään. Ekaluokkalaisen mielestä kivointa koulussa oli läksyt. Ja hänen mielestä toisen koulupäivän jälkeen epäreilua oli se, että kaverit toiselta luokalta saivat läksyä, mutta he eivät.

Otetaanpa pienestä asennetta. Mukavia lukuhetkiä syksyyn,  kirjalöytöni on vielä lukematta, houkuttelee sateiseen syksyiltaan, kun takassa on tuli ja pidetään vaikka vaahtokarkkien grillausilta.