torstai 29. elokuuta 2013

 
 



 
 
Minulta kysykää ikävän nimeä,
jonakin päivänä sanon sen.
Suurella äänellä, se kasvaa minussa vielä
maa monien askelten alla
paljastuu poluksi. Varvut ja sammal kuolevat,
vierellä puut pysyvät
ja polun yli juurien voima.
 
- Helinä Siikala -

1 kommentti:

  1. hauskoja yksityis-kohtia luonnosta ja tuo runo sopii niin hyvin kuvien jälkeen...

    VastaaPoista